Mitä jos vanhenisikin vain kerran vuodessa, niin että koko kuluvan vuoden aika ei ikään kuin kuluisi yhtään. Sitten syntymäpäivän koittaessa iskisi päälle koko mennyt vuosi kaikkine vaivoineen ja muutoksineen.
Pienempänä sitä varmaan odottaisi kuin kuuta nousevaa, että yhtäkkiä yhdessä yössä olisi ihan hirmusti isompi, viisaampi, taitavampi jne. Mutta mitä enemmän ikää tulisi, sitä alkaisi pelkäämään; mitä vaivoja yksi ikävuosi tuo tullessaan - mitä tauteja. Ja sitten aikanaan - saisikin syntymäpäivänään huomata, että ollaan menty jo miinukselle - jatkoajalle.
Nippelitietona olen oppinut, että formulakuskin kypärä painaan n. 1,25 kg ja syystä - mutkissa sen paino suhteellisuusteorian perusteella viisinkertaistuu kuljettajan päässä.
Iän tuoma taakka lienee tuntuisi vähän samalta kuin formulakuskin kypärän paino mutkissa - ajat mutkaan ja yhtäkkiä PAM - taakka harteilla kasvaa moninkertaisesti.
Ehkä se on hyvä vanheta päivä kerrallaan - päivä enemmän elettynä, viisastuttunakin ja myöskin päivä lähempänä kuolemaa.
Ai,että saisi syntymäpäivänään koko tautikirjon.No jos sitä tautia kestäisi vain päivän tai parin niin mikä ettei.
VastaaPoista